Tarinoita Keralasta on näyttely joka kiteyttää ja kertaa Annuska Dal Mason residenssiajan projekteja Intian Kochissa.

Dal Maso vietti kuukauden Intiassa, Keralan maakunnassa, Kochin kaupungissa helmikuussa 2011.

Tuon kuukauden aikana hän toteutti useamman projektin joista osa on nyt esillä tässä näyttelyssä.

Sarjan Tarinoita Keralasta kuvissa Dal Maso on dokumentoinut Kochin ja Keralan jokapäiväistä elämää, tarkkaillut sivusta ja kuvannut näkemäänsä. Näiden arkisten kuvien rinnalla olevat mustavalkokuvat kertovat omaa historiallisempaa tarinaansa. Dal Maso teki yhteistyötä paikallisen Lokadharmi teatterin kolmen näyttelijän kanssa. Dal Maso oli valinnut viisi kansantarua joita hän lähti yhdessä näyttelijöiden kanssa työstämään kuviksi. Kuvissa painotetaan tarinan tunnelmia ja tunteita ei niinkään kerronnallista kuvitusta. Tarinat joihin kuvat perustuvat ovat luettavissa galleriassa. (Englanniksi)

Dokumenttikuvat ja mustavalkokuvat muodostavat kontrastin keskenään ja puhuttelevat katsojaa syvemmältä kuin pelkät maisemakuvat Intiasta.

Kukat sarja on Dal Mason tekemä kuvasarja jossa on lähestytty Intian kukkia vanhojen kasvitieteellisten taulujen inspiroimana. Dal Maso on kerännyt ja kuvannut Kochin luonnosta löytämiään kasveja ja kuvannut niitä yksityiskohtaisesti ja tehnyt niistä melkein maalauksen omaiset taulut.

Kokonaisuudessaan näyttely kertoo pienen palasen Keralan ihmeistä, eipä kuukaudessa paljoa enempää ehtinyt kokemaankaan.

Tänä vuonna Taideyhdistys Harhan jäsenet esittäytyvät Galleria Harhassa yhteisnäyttelyllä Painajainen. Kukin taiteilija on käsitellyt teemaa parhaaksi katsomallaan tavalla ja luonut omanlaisensa painajaismaisen näkymän. Näyttelyssä on esillä maalauksia, grafiikkaa, piirroksia ja veistoksia

Näyttelyn taiteilijat: Anni Arffman, Niina Halonen, Tero Hirvonen, Maija Keränen, Juha Kettunen, Pilvi Kivijärvi, Lauri Lamminen, Niina Katinka Mantsinen, Riikka Mattinen, Antti Pesonen, Outi Piiroinen, Katja Pirinen, Antti H. Raatikainen, Heli Ruokolainen, Jili Uuttu ja Atso Wilen.

Avajaiset ovat perjantaina 2.12. klo 18.

Tervetuloa kokemaan Painajainen!

Galleria Harha avoinna: ti-ke, pe-su 11-15, to 15-19, ma suljettu. Osoite: Kauppakatu 44, Joensuu.

Katja Pirinen iloitsee maalaustyöstään.

Joensuun kaupungin kulttuuritoimi ja Taideyhdistys Harha Ry toteuttavat yhteistyössä Tinttamareskin Joensuu-päivänä 29.11.2011. Tinttamareskilla tarkoitetaan valmiiksi maalattua seinää, josta lapset ja lapsenmieliset voivat kurkistaa ulos. Seinällä on yleensä hahmo tai useampikin, joiden kasvojen kohdalle on leikattu reikä.

Carelicumiin sijoitettava Tinttamareski poikkeaa tavallisesta tinttamareskistä siten, että hahmo koostuu kolmesta osasta: alavartalosta, ylävartalosta ja päästä. Lisäksi hahmot liittyvät jollain tavalla Joensuuhun. Hahmot ovat Joensuun Elli, Teatterin kummitus, Laukkukauppias, Kosiosuden morsio, Harhapupu ja Suohirviö. Kurkistaja saa itse valita kuinka hahmo muodostuu. Hahmo voi koostua esimerkiksi Harhapupun päästä, Suohirviön keskivartalosta ja Laukkukauppiaan jaloista.

Yhteistyökumppaneina ovat Puukeskus Joensuu Oy, Väen talo ja PKAMK/Muotoilun ja kansainvälisen kaupan keskus.

Tervetuloa kokemaan Tinttamareski tiistaina 29.11. klo 9-15 Carelicumin aulaan!

Katja Pirinen

Taideyhdistys Harha ry järjesti Joensuussa 24 tunnin mittaisen tapahtuman, jossa taiteilijat työskentelivät vuorokauden ajan yhtäjaksoisesti. Tapahtumapaikkana toimi Joensuun keskustassa sijaitseva Taidekeskus Ahjo, missä Taidetta 24h järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2009. Jokainen taiteilija työskenteli valitsemallaan tekniikalla ja omilla työvälineillään.

Tapahtuma alkoi kansanperinteestä ammentavan Hippa-festivaalin musiikkiesitysten inspiroimana klo 18. Työskentely aloitettiin lauantaina 29.10. klo 22.30 ja lopetettiin sunnuntaina 30.10. klo 18. Sunnuntaina pidettiin ns. vierailuaika klo 13-15, jolloin yleisö pääsi tutustumaan taiteilijoihin työssään ja seuraamaan heidän luomisprosessiaan. Vuorokauden aikana toteutetuista teoksista koostettiin näyttely Ahjon Sysi-saliin, joka on nähtävissä 2.-23.11.2011. Näyttelyn avajaiset olivat tiistaina 1.11. klo 18.

Video & musa: Lauri Merisaari

Maalauksia ja valokuvia
Juha Kettunen & Lauri Merisaari

Galleria Harhassa on marraskuun ajan esillä kahden nuoren joensuulaisen kuvataiteilijan taidenäyttely. Lauri Merisaarelta on esillä valokuvia ja Juha Kettuselta öljyväri-, akvarelli- ja akryylimaalauksia.

Juha Kettusen maalauksiin on tullut mukaan tiedostamattomia tarinoita alitajunnan varastohuoneista. Lauri Merisaari taas kertoo etsivänsä valokuvaajana yksityiskohtia ja tunnelmia, jotka rauhoittavat mieltä ja saavat muistamaan kuinka kauniita pienet asiat ovat muuten sekavassa ja ärsykkeitä täynnä olevassa ympäristössä.

– Parhaissa kuvissani olen tallentanut sen, mikä saa minut unohtamaan kiireen. Sellaisia kuvia haluan itse pitää seinälläni, Merisaari sanoo.

Molemmat miehet ovat valmistuneet kuvataiteilijoiksi Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulusta. Merisaari tunnetaan paremmin kuvanveistäjänä, jolla on aina veistosprojektit päällä. Tämä näyttely esittelee taiteilijan vähemmän nähtyä valokuvatuotantoa. Kettunen taas on pitkään ja intohimoisesti pilkkonut maailmaa maalauksillaan. Kummatkin ovat vaikuttaneet aktiivisesti jo usemman vuoden Taideyhdistys Harhan toiminnassa.

13 Elokuuta· 15:00 – 21:00

Suvantosillan alus
Jokikatu 8
Joensuu, Finland

Suvantosillan alta löytyy lauantaina mm. maalaustaidetta, performansseja, taidegrafiikkaa, kuvanveistoa, soittoa, laulua ja elokuvaa. Tule tekemään ja kokemaan ja hankkimaan omaksi.

Vapaa pääsy. Tervetuloa!

Menossa mukana Grafiikan pajan ystävät ry, Taideyhdistys Harha ry ja Väen talo.

Tangon arkkitehtuuria on valokuvaaja Jaakko Kilpiäisen ja arkkitehti Virva Savolaisen kokoama näyttely joka esittelee suomalaisten tanssilavojen arkkitehtuuria ja rakennushistoriaa. Näyttelyssä on esillä Jaakko Kilpiäisen arkkitehtoonisia valokuvia itä-suomalaisista lavoista, joiden toiminta on jo hiipunut ja lavat ovat jääneet seisomaan tyhjilleen ikäänkuin muistoina elinvoimaisesta maaseudusta.

Virva Savolainen on tutkinut tanssilavoja diplomityössään Tanssilavat, rakennustyypin kehittyminen ja erityispiirteet Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastolla. Näyttelyssä on esillä kuvakirja, joka perustuu Virvan tutkimusaineiston kirjoituksiin, rakennuspiirustuksiin ja valokuviin.

Tangon arkkitehtuuria

Tanssi rakennuksen pääkäyttötarkoituksena on synnyttänyt omaleimaisen ja mielenkiintoisen rakennustyypin. Rakennuksen päätila on mahdollisimman suuri yhtenäinen tasalattiainen tanssisali, joka on useimmiten pohjamuodoltaan kahdeksankulmio tai suorakaide. Lavarakennuksilla on oma tunnistettava ilmeensä, vaikka niissä näkyvät myös rakentamisajankohdan ihanteet ja tyylilliset tavoitteet. Lavoista useimmat ovat talkootyön ja kirvesmiesperinteen tuotoksia, mutta joukossa on myös arkkitehtien suunnittelemia lavoja. Tanssilavarakennuksissa on pyritty erikoisuuteen: rakennuksissa, joissa rakennustapa ja sisutukset usein jäävät mahdollisimman yksinkertaisiksi, on rakenteellisista muodoista pyritty löytämään se epäsovinnainen muotokieli, joka erottaa sen normaaliin jokapäiväiseen käyttöön tarkoitetuista rakennuksista ja siten luo ilmapiirin keveämmälle huvittelulle. Lähes poikkeuksetta lavat ovat puurakenteisia ja kattorakenteet ovat tärkeä piirre niiden sisätilojen arkkitehtuurissa. Lavan tunnelma syntyy usein esillä olevista kattorakenteista ja puumateriaalista. Tanssilavat ovat usein maisemallisesti merkittävillä luonnonkauniilla paikoilla tai hyvien liikenneyhteyksien varrella ja lavarakennuksissa on selvä yhteys ympäröivään luontoon avattavien ikkunoiden, luukkujen ja ovien kautta.

Tanssilavakulttuuri on muutoksistaan huolimatta jatkunut katkeamatta yli sadan vuoden ajan. Lavarakennuksilla on erityinen merkitys suomalaisten huvittelupaikkana. Tanssilavat kertovat kylien sekä yhdistystoiminnan ja vapaa-ajanvieton historiasta. Lavalla on toimintansa ajan ollut erityinen merkitys yhteisölleen: Lava rakennettiin yhteisvoimin, siellä syntyi (ja varmasti myös päättyi) romansseja ja siellä vietettiin aikaa yhdessä. Vaatimattomat tanssilavarakennukset kantavat menneen elämän muistoja. Tangon arkkitehtuuri on tarjonnut mahdollisuuksia unohtumattomille kohtaamisille.

”Elettiin kesän alkua 1946. Sodat oli sodittu, rauha vallitsi maailmassa. Vaikka kaikista hyödykkeistä oli tavaton puute, olimme kuitenkin nuoria, iloisia ja elämänhaluisia. Olimme myös huvittelunhaluisia. Mahdollisuudet huvitteluun olivat kuitenkin verrattain vähäiset. Edellisenä kesänä oli tanssiva yleisö hikoillut sisätiloissa Suojalla ja Työväentalolla. Selkä höyryten siellä pistettiin jalalla koreasti. Mutta tänä kesänä piti saataman oikea tanssilava Kuorevirralla sijaitsevaan pieneen saareen! Työväenyhdistys oli asialla. Avajaiset pidettiin helluntainaattona – väkeä oli tungokseen asti, vaikka lava oli keskeneräinen, katotonkin. Saaressa sijaiten siinä oli hivelevää luonnonkauneutta. Se tarjosi sodassa parhaita nuoruusvuosiaan menettäneille sopivan huvittelupaikan. Oli aivan toista tanssia ulkoilmassa kuin kuumissa ja pölyisissä sisätiloissa. Kävi niinkuin arveltiin: kyllä moni sieltä akan otti” (Kiuruvesi 10.7.1974)

Tänään valmistui Taideyhdistys Harhan jäsenten yhteinen seinämaalaus Joensuun länsisillan alle. Sillan alla oleva seinä on jo pitkään ollut huonossa kunnossa ja masentanut ohikulkijoiden fiiliksiä, mutta eipä ole enää. Idean ja projektin emäntänä toimi Niina Mantsinen, mutta maalaus suunniteltiin ja maalattiin harhalaisten yhteisvoimin. Halukkaat Harhan jäsenet suunnittelivat oman teoksensa, jotka sitten yhdistettiin toimivaksi kokonaisuudeksi. Joensuun kaupunki tuki hienosti projektia alusta saakka mm. lahjoittamalla maalit.

Vasemmalta: Juha Kettunen, Antti Raatikainen, Riikka Mattinen, Maija Keränen, Niina Mantsinen Lauri Lamminen, Tero Hirvonen, Hanna Niemiaho, Lauri Merisaari

Länsisillan alikulku

Ennen

Jälkeen

Kuinka homma tehtiin (making of)

Paikka

Näytä Länsisillan seinämaalaus by Taideyhdistys Harha ry suuremmalla kartalla

Kuvat ja videot: Lauri Merisaari
kuvia lisää myös harhan facebook sivulla

Juttuja lehdissä:

yle/alueet

Avajaiset ti 3.5. klo 18

Ylpeänä esittelemme kaksi kirjaa, jotka ovat syntyneet yhteistyömme tuloksena lukuvuoden 2010-2011 aikana.

Valokuvin ja runoin kuvaamme mielensairautta kirjassa
“Ajatukset ihollani – runokirja kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä”.

Lasten kuvakirjalla tahdomme innostaa nuorta lukijaa kirjainten ja lukemisen maailmaan. Näytttely avaa lastenkirjan tekemistä prosessina, josta valmistuu kaksi PKAMK:n opinnäytetyötä vuosina 2011 ja 2012.

Kirjojen kuvitus, runot ja tarina ovat Katja Pirisen käsialaa. Graafinen ilme ja taitto on Merja Hirvosen tekemää.

Galleria avoinna:

ti-ke, pe-su klo 11-15
to klo 15-19, ma suljettu

(Deep Purple; “Woman from Tokyo”, 1973)

Näyttelyssä on esillä videon still -kuvia ja valokuvia, jotka on kuvattu Japanissa touko-kesäkuussa 2010. Tarkemmin ottaen Tokiossa, Kiotossa ja Osakassa.

Esillä on kolme kuvakokonaisuutta. Ensimmäinen, “Matka”, on yksinkertaisesti kuvaus kulkemisesta, liikkeestä kahden pisteen välillä ja ajan kulusta. Kuvat ovat mustetulosteita puuvillapaperille.Toisessa kuvasarjassa, “Pokemon Life”, 1950 -luvun lopulta oleva guttaperkka -jänis ja “Pokemon World” kohtaavat. Kuvat ovat mustetulosteita glossy -valokuvapaperille. Kolmas sarja, “My Woman from Tokyo”, on saanut nimensä Deep Purplen kappaleen kertosäkeen mukaan. Tämä kuvasarja katsoo naisen ja miehen elämää niin sanotusti toisen silmin. Kuvat mustetulosteita glossy -valokuvapaperille.

Japania kohdannut käsittämätön katastrofi sai pohtimaan näyttelyn konseptin muuttamista. Päädyin kuitenkin säilyttämään suunnitellun kokonaisuuden.

Kunnioitan suuresti japanilaisten suhtautumistapaa elämää kohtaan. Buddhalaisuus ja erityisesti shintolaisuus, ikivanha luonnonuskonto, sekä kungfutselainen filosofia luovat pitkät perinteet japanilaisten tapaan asettua osaksi maailmaa. Elämään kuuluu kohtalo ja kärsimys, mutta myös elinvoima ja uuden mahdollisuus. Myös ihmisen ja luonnon ja jopa rakennetun ympäristön erottamaton yhteys tuntuu hyvin koskettavalle.

Japanilaiset saivat kohdattavakseen jotakin sellaista, joka syvimmissä peloissa tapahtuu meille kaikille. Japanilaiset ovat kuitenkin tietoisia ihmisen pienuudesta suhteessa luonnon voimiin. Elämä runsaslukuisena kansakuntana hyvin vuoristoisilla meren ympäröimillä saarilla on opettanut ahkeruuden ja menestymisen halun lisäksi kunnioitusta ja nöyryyttä.

avoinna: ti-ke, pe-su klo 11-15
to klo 15-19, ma suljettu
pe 22.4. (pitkäperjantai) suljettu

http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi (Tarja Tella)