Tarinoita Keralasta on näyttely joka kiteyttää ja kertaa Annuska Dal Mason residenssiajan projekteja Intian Kochissa.

Dal Maso vietti kuukauden Intiassa, Keralan maakunnassa, Kochin kaupungissa helmikuussa 2011.

Tuon kuukauden aikana hän toteutti useamman projektin joista osa on nyt esillä tässä näyttelyssä.

Sarjan Tarinoita Keralasta kuvissa Dal Maso on dokumentoinut Kochin ja Keralan jokapäiväistä elämää, tarkkaillut sivusta ja kuvannut näkemäänsä. Näiden arkisten kuvien rinnalla olevat mustavalkokuvat kertovat omaa historiallisempaa tarinaansa. Dal Maso teki yhteistyötä paikallisen Lokadharmi teatterin kolmen näyttelijän kanssa. Dal Maso oli valinnut viisi kansantarua joita hän lähti yhdessä näyttelijöiden kanssa työstämään kuviksi. Kuvissa painotetaan tarinan tunnelmia ja tunteita ei niinkään kerronnallista kuvitusta. Tarinat joihin kuvat perustuvat ovat luettavissa galleriassa. (Englanniksi)

Dokumenttikuvat ja mustavalkokuvat muodostavat kontrastin keskenään ja puhuttelevat katsojaa syvemmältä kuin pelkät maisemakuvat Intiasta.

Kukat sarja on Dal Mason tekemä kuvasarja jossa on lähestytty Intian kukkia vanhojen kasvitieteellisten taulujen inspiroimana. Dal Maso on kerännyt ja kuvannut Kochin luonnosta löytämiään kasveja ja kuvannut niitä yksityiskohtaisesti ja tehnyt niistä melkein maalauksen omaiset taulut.

Kokonaisuudessaan näyttely kertoo pienen palasen Keralan ihmeistä, eipä kuukaudessa paljoa enempää ehtinyt kokemaankaan.

Tänä vuonna Taideyhdistys Harhan jäsenet esittäytyvät Galleria Harhassa yhteisnäyttelyllä Painajainen. Kukin taiteilija on käsitellyt teemaa parhaaksi katsomallaan tavalla ja luonut omanlaisensa painajaismaisen näkymän. Näyttelyssä on esillä maalauksia, grafiikkaa, piirroksia ja veistoksia

Näyttelyn taiteilijat: Anni Arffman, Niina Halonen, Tero Hirvonen, Maija Keränen, Juha Kettunen, Pilvi Kivijärvi, Lauri Lamminen, Niina Katinka Mantsinen, Riikka Mattinen, Antti Pesonen, Outi Piiroinen, Katja Pirinen, Antti H. Raatikainen, Heli Ruokolainen, Jili Uuttu ja Atso Wilen.

Avajaiset ovat perjantaina 2.12. klo 18.

Tervetuloa kokemaan Painajainen!

Galleria Harha avoinna: ti-ke, pe-su 11-15, to 15-19, ma suljettu. Osoite: Kauppakatu 44, Joensuu.

Katja Pirinen iloitsee maalaustyöstään.

Joensuun kaupungin kulttuuritoimi ja Taideyhdistys Harha Ry toteuttavat yhteistyössä Tinttamareskin Joensuu-päivänä 29.11.2011. Tinttamareskilla tarkoitetaan valmiiksi maalattua seinää, josta lapset ja lapsenmieliset voivat kurkistaa ulos. Seinällä on yleensä hahmo tai useampikin, joiden kasvojen kohdalle on leikattu reikä.

Carelicumiin sijoitettava Tinttamareski poikkeaa tavallisesta tinttamareskistä siten, että hahmo koostuu kolmesta osasta: alavartalosta, ylävartalosta ja päästä. Lisäksi hahmot liittyvät jollain tavalla Joensuuhun. Hahmot ovat Joensuun Elli, Teatterin kummitus, Laukkukauppias, Kosiosuden morsio, Harhapupu ja Suohirviö. Kurkistaja saa itse valita kuinka hahmo muodostuu. Hahmo voi koostua esimerkiksi Harhapupun päästä, Suohirviön keskivartalosta ja Laukkukauppiaan jaloista.

Yhteistyökumppaneina ovat Puukeskus Joensuu Oy, Väen talo ja PKAMK/Muotoilun ja kansainvälisen kaupan keskus.

Tervetuloa kokemaan Tinttamareski tiistaina 29.11. klo 9-15 Carelicumin aulaan!

Katja Pirinen

Taideyhdistys Harha ry järjesti Joensuussa 24 tunnin mittaisen tapahtuman, jossa taiteilijat työskentelivät vuorokauden ajan yhtäjaksoisesti. Tapahtumapaikkana toimi Joensuun keskustassa sijaitseva Taidekeskus Ahjo, missä Taidetta 24h järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2009. Jokainen taiteilija työskenteli valitsemallaan tekniikalla ja omilla työvälineillään.

Tapahtuma alkoi kansanperinteestä ammentavan Hippa-festivaalin musiikkiesitysten inspiroimana klo 18. Työskentely aloitettiin lauantaina 29.10. klo 22.30 ja lopetettiin sunnuntaina 30.10. klo 18. Sunnuntaina pidettiin ns. vierailuaika klo 13-15, jolloin yleisö pääsi tutustumaan taiteilijoihin työssään ja seuraamaan heidän luomisprosessiaan. Vuorokauden aikana toteutetuista teoksista koostettiin näyttely Ahjon Sysi-saliin, joka on nähtävissä 2.-23.11.2011. Näyttelyn avajaiset olivat tiistaina 1.11. klo 18.

Video & musa: Lauri Merisaari

Maalauksia ja valokuvia
Juha Kettunen & Lauri Merisaari

Galleria Harhassa on marraskuun ajan esillä kahden nuoren joensuulaisen kuvataiteilijan taidenäyttely. Lauri Merisaarelta on esillä valokuvia ja Juha Kettuselta öljyväri-, akvarelli- ja akryylimaalauksia.

Juha Kettusen maalauksiin on tullut mukaan tiedostamattomia tarinoita alitajunnan varastohuoneista. Lauri Merisaari taas kertoo etsivänsä valokuvaajana yksityiskohtia ja tunnelmia, jotka rauhoittavat mieltä ja saavat muistamaan kuinka kauniita pienet asiat ovat muuten sekavassa ja ärsykkeitä täynnä olevassa ympäristössä.

– Parhaissa kuvissani olen tallentanut sen, mikä saa minut unohtamaan kiireen. Sellaisia kuvia haluan itse pitää seinälläni, Merisaari sanoo.

Molemmat miehet ovat valmistuneet kuvataiteilijoiksi Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulusta. Merisaari tunnetaan paremmin kuvanveistäjänä, jolla on aina veistosprojektit päällä. Tämä näyttely esittelee taiteilijan vähemmän nähtyä valokuvatuotantoa. Kettunen taas on pitkään ja intohimoisesti pilkkonut maailmaa maalauksillaan. Kummatkin ovat vaikuttaneet aktiivisesti jo usemman vuoden Taideyhdistys Harhan toiminnassa.

Oletko kiinnostunut osallistumaan tapahtumaan?
Vielä on muutama osallistujapaikka vapaana, joten ilmoittaudu mahdollisimman pian. Lähetä Harhan sähköpostiin (taideyhdistysharha(at)gmail.com) vapaamuotoinen hakemus ja kuvia töistäsi. Kerro hakemuksessasi työskentelytekniikkasi ja tilan tarve (max. 2,6m X 2,6m/taiteilija). Muista ilmoittaa jos vähempi tila, esimerkiksi yksi pulpetti riittää työskentelyysi. Salissa on tilaa noin viidelletoista taiteilijalle. Kun olemme saaneet selville kunkin taiteilijan tilan tarpeen, voimme mahdollisuuksien mukaan kasvattaa osallistujamäärää suuremmaksi.

Lisätietoja:
Antti H. Raatikainen,  +358 44 5761760, kuvataiteilija(at)anttiraatikainen.com

Galleria Harhassa lokakuussa 2011

http://youtu.be/i7NP3ytGrVU

Taiteilijatapaaminen 16.10. 2011 klo. 12, jolloin Arja Kastinen soittaa kanteleilla ja molemmat taiteilijat ovat paikalla.

Siemenvesi on ensimmäinen neljän näyttelyn sarjasta, jossa vaihdetaan vaikutelmia maalarin ja muusikon kesken. Sekä Sirpa Ylhäinen että Arja Kastinen tekevät taidetta improvisaation lähtökohdasta, eli tekemiseen lähdetään vailla ennakkosuunnittelua tai luonnoksia. Taiteen tekeminen merkitsee molemmille hetkeen syventymistä ja parhaimmillaan ajattomuuden tilaan astumista. Se on maailma, jota sanat eivät tavoita. Arja astuu sinne musiikin, Sirpa maalaamisen ovesta. Siellä voimme toisinaan kohdata ja tervehtiä toisiamme ja sitten jatkaa matkaamme virkistyneinä.

Siemenvesi on huokaus, uloshengitys ennen seuraavaa hengenvetoa: uutta matkaa. Siinä on surua, hiljaisuutta, pysähtymistä; ja pisara iloa, odotusta.

Tietäjät Harhassa 1. – 30.9.2011

Kuvataiteilija Liisa Nikitinin Tietäjät -aiheisia maalauksia Galleria Harhassa,

Kauppakatu 44, 80100 Joensuu.

Näitä maalauksia ja myös pieniä veistoksia on syntynyt vuodesta 1997 alkaen. Ideansa ne ovat saaneet elämänmenosta ja varmaankin myös TV -ohjelmista.

Ensimmäisten maalausten niminä oli yleisesti vaan ”Tietäjät”, mutta sittemmin nimet ovat eriytyneet. Tähän päivään mennessä on päivänvalon nähnyt mm.

vaeltaja, näkijä, muistaja, kuuntelija, uneksija, kiitäjä, seikkailija, parantaja, kesyttäjät, herättäjä, valaisija, kiipeilijä, kasvattaja, odottaja, lupaaja, selittäjä, rukoilija ja lentäjät.

Tietäjät ovat oman alansa osaajia, jotka tietävät jotakin oleellista elämästä ja sen ilmiöistä ja jotka ovat koko ajan jatkokoulutuksessa.

Tietäjät ovat aikaisemmin käyneet Joensuun Kohinassa ja Tuupovaaran Ullakolla.

Galleria Harha on avoinna

ti,ke,pe,la,su klo 11 – 15, to klo 15 – 19, maanantaisin suljettu.

13 Elokuuta· 15:00 – 21:00

Suvantosillan alus
Jokikatu 8
Joensuu, Finland

Suvantosillan alta löytyy lauantaina mm. maalaustaidetta, performansseja, taidegrafiikkaa, kuvanveistoa, soittoa, laulua ja elokuvaa. Tule tekemään ja kokemaan ja hankkimaan omaksi.

Vapaa pääsy. Tervetuloa!

Menossa mukana Grafiikan pajan ystävät ry, Taideyhdistys Harha ry ja Väen talo.

Tangon arkkitehtuuria on valokuvaaja Jaakko Kilpiäisen ja arkkitehti Virva Savolaisen kokoama näyttely joka esittelee suomalaisten tanssilavojen arkkitehtuuria ja rakennushistoriaa. Näyttelyssä on esillä Jaakko Kilpiäisen arkkitehtoonisia valokuvia itä-suomalaisista lavoista, joiden toiminta on jo hiipunut ja lavat ovat jääneet seisomaan tyhjilleen ikäänkuin muistoina elinvoimaisesta maaseudusta.

Virva Savolainen on tutkinut tanssilavoja diplomityössään Tanssilavat, rakennustyypin kehittyminen ja erityispiirteet Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastolla. Näyttelyssä on esillä kuvakirja, joka perustuu Virvan tutkimusaineiston kirjoituksiin, rakennuspiirustuksiin ja valokuviin.

Tangon arkkitehtuuria

Tanssi rakennuksen pääkäyttötarkoituksena on synnyttänyt omaleimaisen ja mielenkiintoisen rakennustyypin. Rakennuksen päätila on mahdollisimman suuri yhtenäinen tasalattiainen tanssisali, joka on useimmiten pohjamuodoltaan kahdeksankulmio tai suorakaide. Lavarakennuksilla on oma tunnistettava ilmeensä, vaikka niissä näkyvät myös rakentamisajankohdan ihanteet ja tyylilliset tavoitteet. Lavoista useimmat ovat talkootyön ja kirvesmiesperinteen tuotoksia, mutta joukossa on myös arkkitehtien suunnittelemia lavoja. Tanssilavarakennuksissa on pyritty erikoisuuteen: rakennuksissa, joissa rakennustapa ja sisutukset usein jäävät mahdollisimman yksinkertaisiksi, on rakenteellisista muodoista pyritty löytämään se epäsovinnainen muotokieli, joka erottaa sen normaaliin jokapäiväiseen käyttöön tarkoitetuista rakennuksista ja siten luo ilmapiirin keveämmälle huvittelulle. Lähes poikkeuksetta lavat ovat puurakenteisia ja kattorakenteet ovat tärkeä piirre niiden sisätilojen arkkitehtuurissa. Lavan tunnelma syntyy usein esillä olevista kattorakenteista ja puumateriaalista. Tanssilavat ovat usein maisemallisesti merkittävillä luonnonkauniilla paikoilla tai hyvien liikenneyhteyksien varrella ja lavarakennuksissa on selvä yhteys ympäröivään luontoon avattavien ikkunoiden, luukkujen ja ovien kautta.

Tanssilavakulttuuri on muutoksistaan huolimatta jatkunut katkeamatta yli sadan vuoden ajan. Lavarakennuksilla on erityinen merkitys suomalaisten huvittelupaikkana. Tanssilavat kertovat kylien sekä yhdistystoiminnan ja vapaa-ajanvieton historiasta. Lavalla on toimintansa ajan ollut erityinen merkitys yhteisölleen: Lava rakennettiin yhteisvoimin, siellä syntyi (ja varmasti myös päättyi) romansseja ja siellä vietettiin aikaa yhdessä. Vaatimattomat tanssilavarakennukset kantavat menneen elämän muistoja. Tangon arkkitehtuuri on tarjonnut mahdollisuuksia unohtumattomille kohtaamisille.

”Elettiin kesän alkua 1946. Sodat oli sodittu, rauha vallitsi maailmassa. Vaikka kaikista hyödykkeistä oli tavaton puute, olimme kuitenkin nuoria, iloisia ja elämänhaluisia. Olimme myös huvittelunhaluisia. Mahdollisuudet huvitteluun olivat kuitenkin verrattain vähäiset. Edellisenä kesänä oli tanssiva yleisö hikoillut sisätiloissa Suojalla ja Työväentalolla. Selkä höyryten siellä pistettiin jalalla koreasti. Mutta tänä kesänä piti saataman oikea tanssilava Kuorevirralla sijaitsevaan pieneen saareen! Työväenyhdistys oli asialla. Avajaiset pidettiin helluntainaattona – väkeä oli tungokseen asti, vaikka lava oli keskeneräinen, katotonkin. Saaressa sijaiten siinä oli hivelevää luonnonkauneutta. Se tarjosi sodassa parhaita nuoruusvuosiaan menettäneille sopivan huvittelupaikan. Oli aivan toista tanssia ulkoilmassa kuin kuumissa ja pölyisissä sisätiloissa. Kävi niinkuin arveltiin: kyllä moni sieltä akan otti” (Kiuruvesi 10.7.1974)